Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup WWF-ip Kalaallit Nunaanni ingerlatani annertusaaviginiarpai. Nuummi allaffeeqqamik 2016-imi ammaavugut alloriaqqinnissatsinnullu maanna piareerluta. Kalaallit Nunaanni suliniuteqarnermut annertunerusumik nammineernerusumillu ingerlanneqartussamik pilersitsinissaq, Kalaallit Nunaanni suliniutinut aningaasalersuinernik nutaanik qulakkeerinninnissaq suleqatigiinnerillu najukkanilu suliniutit aqqutigalugit aalajangersimanerusumik attaveqalernissaq anguniagaavoq. Taamaammat suliniuteqarnermi aqutsisussamik, Nuuk angerlarsimaffigalugu WWF-ip Kalaallit Nunaanni ingerlataanik aqutsisussamik, ineriartortitsisussamik annertusaasussamillu pissarsiorpugut.

Kalaallit Nunaanni suliniuteqarneq nutaaq Nuummit aqunneqassaaq. Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup WWF-ip allaffia Københavnimiittoq WWF-illu issittumi nunani allani allaffii allat ulluinnarni qanittumik attaveqarfigineqassapput. Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup WWF-ip aqutsisoqatigiivi ataanni atorfeqassaatit nunani tamalaani WWF-imi suleqatinit siunnersorneqarlutit. Suliniuteqarnermi sulisorineqartunut akisussaasuussaatit, maanna sulisunit marluusunit piffissap ingerlanerani amerlineqarnissaannik naatsorsuuteqarfigineqartunut.

Kalaallit Nunaanni suliniuteqarnermi uumassusillit assigiinngisitaartuunerannik illersuinissaq pinngortitallu sunniivigeqatiginera pingaartillugu najukkami ineriartortitsinissamut pinngortitaq tunngavigalugu aaqqiissutissanik tunniussisoqassaaq. Suliniuteqarnermi aqutsisutut siunnerfiliissaatit, suleqatigiinnernik nutaanik inerisaallutit nunalu tamakkerlugu suliniutinik piviusunngortitsinissaq qulakkeerlugu.

Makkuninnga piginnaasalimmik misilittagalimmillu suleqatissarsiorpugut:

• Kalaallit Nunaanni pinngortitamik inuiaqatigiinnillu ilisimasaqarluartoq. Pinngortitaq pillugu aqutsinermik suliaqareerputit imaluunniit Kalaallit Nunaanni suliniaqatigiiffiit ilaanni misilittagaqareerlutit.
• Suleqatiginnillaqqissoq. Suliniuteqarnermi aqutsisunngortussap Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni suliniaqatigiiffiit, sullissiviit suliffeqarfiillu peqatiginissaannik nutaanik ineriartortitsinissaq siuttuuffigissavaa.
• Isumassarsiat suliniutinut tigussaasunut piviusunngortissinnaavatit, suleqatitit suleqatigalugit suliniuteqarnermik ineriartortitsineq aningaasaliisussarsiornerlu ukkataralugit.
• Suliniutinik ingerlatsinermi suliassatigut misilittagalik, suliniutinillu aqutsinermik ilinniagaqarnermut ataqatigiissinneqarsinnaappat iluassaaq.
• Sulisoqarnikkut aqutsinermik misilittagaqarluartoq.
• Sulisoqarnikkut suliniuteqarnikkullu aqutsinermut atatillugu allaffissornikkut suliassanik isumaginnissinnaalluartoq (missingersuusiorneq, malittarinninneq nakkutilliinerlu, pisortatut sulisut qanimut oqaloqatigineri (MUS) kiisalu ulluinnarni aqutsineq).
• Tuluit oqaasiinik oqaluttariarsornikkut allattariarsornikkullu atuilluarsinnaanissat naatsorsuutigineqarpoq, qinnuteqartullu kalaallisut oqalussinnaasut salliutinneqassapput

Inuttut akisussaassuseqartuuvutit angusaqarnissamillu pingaartitsillutit, tamatumunngalu peqatigitillugu suliat amerlasuut ataatsikkoortillugit ingerlannissaannut piginnaasaqarlutit. Suliniuteqallaqqissuuvutit namminersorlutillu sulisinnaallutit, aamma nunani tamalaani NGO-mi sulinerup eqaatsumik suleriaaseqarnissamik suleqatiginnillaqqinnissamillu pisariaqartitsinera ilisimavat. Kiisalu suliatigut immikkut ilisimasalittut, suliniuteqarnermi aqutsisutut Nuummilu allaffimmi ulluinnarni aqutsisutut suliaqarninni suliassat assigiinngisitaartuuneri kajuminnartippatit.

Neqeroorutigaagut:

• Nunani tamalaani suliniaqatigiiffimmi eqeersimaartumi suliffik unammilligassaqarfiusoq allanngorarfiullunilu iliuuseqallaqqissoq aalajangeeqataasinnaatitaaffiulluartorlu
• Suliniuteqarnermik aaqqissuussaanermillu nutaamik pilersitsinissamut periarfissaq imaannaanngitsoq
• Sulinermi avatangiisit isumassarsiorfiulluarsinnaasut, suliat akimorlugit suliaqarfiusoq pikkorissunillu tunniusimalluartunillu suleqateqarfiusoq
• Nunarsuatsinni pinngortitaq uumasullu pillugit suliniuteqarnissamut periarfissatsialak
• Issittumi naalagaaffiit akimorlugit suleqatigiit suliatigut nukittuut attaveqarfigineri

Atorfik Kalaallit Nunaanni Nuummi aalajangersimasumik inissisimalluni atorfiuvoq. Sulinermut atatillugu Danmarkimut ilaatigullu nunanut issittumiittunut allanut angalasarnissaq naatsorsuutigineqassaaq (ukiumut sap. ak. 2-3-t).

Qinnuteqaatit job@wwf.dk-mut nassiutissavat, qulequtserlugu ”Greenland Program manager”, qinnuteqaallu, cv ilanngussallu allat filimut ataatsimoortillugit nassiutissavatit kingusinnerpaamik apriilip qulingiluaani 2021.

Atorfik pillugu apeqqutissaqaraanni immikkoortortaqarfimmi aqutsisoq Jacob Fjalland attavigineqassaaq (j.fjalland@wwf.dk)

World Wide Fund for Nature (WWF) nunarsuarmi avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffiit annersaraat sunniuteqarnersaallunilu. Siunissaq inuup pinngortitaq ataqqillugu inuuffigisaa sulissutigaarput. Ilisimasat toqqammavigalugit suliniaqatigiiffiuvugut, aaqqiissutissarsinissaq angusaqarluarnissarlu siunertaralugit inuiaqatigiinni immikkoortuni tamani suleqateqarluta. WWF Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffik WWF-ip Danmarkimi immikkoortortaqarfigivaa nunarsuarmilu attaveqaqatigiinnut nunani 100-nit amerlaneruni sinniisoqartumut ilaalluni. Københavnimi allaffimmi sulisut 55-it missaanniipput.